sunnuntai, 25. joulukuuta 2011

Ystävä

Ystävä, minä luotin sinuun,
kun aamuyön pikkutunteina
raskain jaloin
raahauduin luoksesi.

Ystävä, minä luotin sinuun,
kun aamyuyön pikkutunteina
tukka takussa
painoin pääni tyynyllesi.
Ja tottelin,
kun pyysit lähemmäksi.

Tulet kiinni minuun,
eikä minusta tunnu miltään.
Ensimmäistä kertaa lyhyen elämäni aikana
en tunne mitään.

Sinä tapoit minut sisältä,
sinä teit minusta esineen.
Etkä huomannut elottomuuttani,
et kyyneleitä,
et löytänyt halua lopettaa.

Löysin tunteeni,
vihan itseeni,
ja nautin tilanteesta uudella tavalla.

Nautin tavasta,
jolla satutit minua.

0 huomionosoitusta: